Suomi, koulutus ja Gaussin käyrä

"Education, education, education", said Halonen receiving an enthusiastic ovation from the audience.
(HS International edition 21.6.2006)

Suomen taloudellisen menestyksen taustalla sanotaan yleensä olevan hyvän koulutusjärjestelmän. Koulutusjärjestelmän tason väitetään laskeneen viime aikoina yliopistoille asetettujen kovien säästötavoitteiden takia, mutta kaikesta huolimatta suomalaisen koulutusjärjestelmän voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan hyvätasoinen, mutta ennen kaikkea erittäin laajasti tavoittava ja riippumaton opiskelijan vanhempien tulotasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Kenenkään koulutus ei jää ainakaan siitä kiinni, etteikö lahjojaan pääsisi niin tahtoessaan kehittämään. Suomi on asettanut tavoitteeksi sen, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Jo nyt ollaan 40 prosentissa.

Suomen ongelmana ei olekaan se, että jossain syrjäseutujen torpissa olisi piilossa valtavia hyödyntämättömiä lahjakkuusreservejä. Tässä maassa, varmasti enemmän kuin juuri missään muussa, ne kansakunnan lahjat, jotka koulutuksella ovat heräteltävissä, tulevat taatusti hyödynnetyksi. Tämä koskee erityisesti insinööritieteitä, jotka pitkälti ovat Suomen taloudellisen menestyksen takana, joihin Suomessa on panostettu valtavasti, ja jotka eksakteina oppiaineina kaikista varmimmin ovat koulutuksella heräteltävissä.

Ihmiset asettuvat erilaisilta ominaisuuksiltaan Gaussin käyrälle. Pieni osa kansasta on erittäin älykästä, pääosa tavanomaista keskitasoa - mutta joka tapauksessa puolet kansasta keskitasoa vähemmän älykkäitä!

Koulutuksella - oli se sitten kuinka hyvää tahansa - ei kuitenkaan saada aikaan lahjakkuutta siellä missä sille ei ole edellytyksiä. Jos maaperä on hedelmätöntä, on sieltä turha odottaa runsasta satoa. Pahoin pelkään, että tämän kansan lahjakkuusreservit ovat jo nyt niin kovassa käytössä, että merkittävää kasvua ei ole saatavissa enää vain lisää kouluttamalla. Korkean koulutuksen levittäminen yhä laajemmille massoille on kyllä tasa-arvoistavaa työtä, mutta iso osa siitä voi olla lopulta hukkaan heitettyä! Gaussin käyrän puolivälin alla olevat yksilöt hyödyntäisivät omaa potentiaaliaan todennäköisesti paljon täydemmin hyvin osaavana alemmin koulutettuna ammattilaisena, kuin korkeasti koulutettuna c-luokan koodarina.

Esimakua tästä on saatavissa it-alalla. Yli puolet it-projekteista epäonnistuu! Ja juuri it-ala on se, jolle 1990-luvulta alkaen on koulutettu valtavat massat eritasoisia muodollisesti päteviä osaajia. Onnistuakseen it-projekti kuitenkin vaatisi älykkyyttä, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Viisimiljoonaisessa kansassa ei yksinkertaisesti riitä materiaalia niihin tarpeisiin, joita it-osaajille tässä maassa olisi. Iso osa hommista kaatuu väistämättä rupusakin hoidettavaksi - ja se näkyy käsittämättömänä määränä epäonnistumisia.

Olisiko aika harkita luopumista epärealistisesta koulutususkosta? Paitsi korkeasti koulutettuja it-osaajia, tässä maassa tarvitaan myös keittäjiä, siistijiä, pakkaajia, mekaanikkoja, lakaisukoneen kuljettajia, huoltomiehiä. Olla hyvä huoltomies on taatusti yksilön kannalta onnellisempi olotila, kuin olla kehno koodari.